J
oskus vanhoina FidoNet-aikoinani lueskelin jonkun helsinkiläisen kirjoittelavan siitä, kun hän rakensi satelliittilautasen itse kattilan kannesta. Nämä olivat niitä aikoja, kun Sirius-satelliitti lähetti erittäin suurella teholla, jolloin lähete näkyi jo varsin olemattomilla varusteilla. Nykyään minimi lautasen koko, jota kannattaa harkita on 45 cm, ja tämäkin pätee vain etelässä. Jälleen valintaan vaikuttaa ratkaisevasti se mitä aikoo katsoa. Alle 1,5-metristen lautasten hinnoissa ei kuitenkaan ole järisyttävän suuria hintaeroja, joten liian pientä ei kannata hankkia, vaan miettiä pikemminkin sitä, että jättää itselleen mahdollisuuden siirtyä esimerkiksi Eutelsatin ilmaiskanaviin, mikäli maksullinen tarjonta ja ainaiset kuukausimaksut alkavat kyllästyttää. Suositeltavat lautasen koot on mainittu edellä eri satelliittisuuntien yhteydessä.
Satelliittilautasia on kahta tyyppiä. Vanhemmat sekä yli 1,5-metriset lautaset ovat poikkeuksetta nk. prime focus -lautasia, jotka tunnistaa siitä, että mikropää on sijoitettu tarkalleen lautasen keskipisteeseen ja lautanen itse on suunnattu yläviistoon taivaalle. Uudemman tyyppiset sekä pienemmät lautaset ovat nk. offset-tyyppisiä. Nämä lautaset ovat lievästi soikioita ja mikropää on sijoitettu lautasen eteen melko lailla alas yleensä tukevan varren varaan. Lautanen itse on suunnattu enemmänkin maahan kuin taivaalle päin, koska offset-lautasessa heijastus tapahtuu kulmassa, ei suoraan.
Molempiin lautastyyppeihin on olemassa omat mikropäänsä eikä niitä voi käyttää ristiin. Kummankin tyyppiset lautaset ovat suhteessa lähes yhtä tehokkaita. Offset-tyyppistä lautasta alkaa kuitenkin arvostaa, kun tulee ensimmäinen talvi. Lautasen pysty olemus nimittäin aiheuttaa sen, ettei siihen tartu lainkaan lumi, ei kovallakaan lumisatella. Prime focus -lautasen omistaja taas saa varata varrellisen harjan talveksi lautasen läheisyyteen, jos mielii katsoa ohjelmia, sillä ylöspäin suunnattu lautanen ottaa kiusallisen herkästi lunta itseensä, eikä tällöin näy mitään. Isot lautaset ovat kuitenkin aina prime focus -tyyppiä. Suurimmat tapaamani offsetit ovat luokkaa 1,3 metriä, ja sellainen tuosta omaltakin parvekkeelta löytyy kääntyvine jalustoineen.
Kääntyvää lautasta saattaa kaivata harrastaja, joka haluaa poimia taivaalta kaikki Suomessa näkyvät satelliittilähetykset suuntaan katsomatta. Satelliitit sijaitsevat taivaalla nk. geostationaarisella radalla, jossa maan painovoima kumoaa keskipakovoiman ja satelliitit pyörivät tarkalleen maan pyörimisliikkeen mukana ja pysyvät maasta katsoen paikallaan. Tämä alue muodostaa taivaalle ohuen "clarken vyöksi" kutsutun kaarevan alueen, jonka tarkkaan seurantaan sivusuunnassa riittää varsin yksinkertainen lautasen kiinnitystapa, jota nimitetään polarmount-jalustaksi. Moottori liikuttaa lautasta sivusuunnassa edestakaisin ja oikein säädetyt kulmat jalustan akselistossa aiheuttavat sen, että lautasen polttopiste siirtyy taivaalla täsmälleen clarken vyötä seuraten, jolloin on mahdollista valita useamman satelliitin joukosta kulloinkin haluttu.
Kääntömoottori on itseasiassa vain vetävä ja työntävä "tunkki", joka pyöriessään lähettää liikkeeseen verrannollista pulssia takaisinpäin erillisiä kontrollijohtimia pitkin. Kun moottori liitetään erilliseen moottorinohjaimeen, voidaan ohjaimen muistiin ohjelmoida eri satelliittien paikat, jolloin satelliitin vaihto käy helposti. Kalleimmissa satelliittivirittimissä voi olla moottorinohjain sisäisenäkin, jolloin järjestelmä on täydellinen - vaihtaessasi kanavaa kääntyy lautanen tarvittaessa toiseen satelliittiin, kaikki käy kaukosäätimellä sohvalla nojaillen!
Edellisen kaltainen täydellinen kääntyvä järjestelmä nostaa kuitenkin koko järjestelmän hintaa melko paljon, joten jos ei ole tarvetta kuin kahdelle satelliittisuunnalle (esimerkiksi 1° West ja 13° East), on halvempaa hankkia kaksi erillistä lautasta ja mikropäätä, mikäli näiden asentamiselle ei ole muuta estettä. Lähes kaikissa satelliittivirittimissä on nimittäin antennisisäänmenot ainakin kahdelle lautaselle. Yhteen lautaseen on myös mahdollista asentaa useampia mikropäitä ns. sivusyöttöinä, mutta tämä tapa vaimentaa jonkin verran signaalin voimakkuutta ja onkin siten käyttökelpoinen lähinnä Etelä-Suomessa.